Annika Puro-Aho on ehtinyt nähdä ja kokea paljon. Kauppatieteitten ja diplomi-insinöörin opinnot ovat kuljettaneet kauhavalaista Annikaa ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Annika asuu aviomiehensä kanssa Kauhavalla, jossa Annika pyörittää kahta yritystä: HopeaPuro-korutukkua ja tuotannon ja logistiikan tehostamiseen tähtäävää Tehos Oy:tä.
”Pallottelen kahden yrityksen välillä. Tehos Oy tekee aika paljon koulutustoimintaa, ja reissaan siksi aika paljon ympäri Suomea. Hopea-Puron työ keskittyy Kauhavalle”, Annika kertoo.
Hopea-Puro tuo maahan hopeakoruja Aasiasta ja Euroopasta. Yrityksen valikoimassa on myös kahden suomalaisen hopeasepän suunnittelemia ja valmistamia hopeakorua. Hopea-Purolla on tällä hetkellä noin 350 jälleenmyyjää ympäri Suomen sekä nettikauppa.
Unelmasta yritys
Hopea-Puro sai alkunsa vuonna 2009. Annika opiskeli noihin aikoihin Jyväskylän yliopistossa kauppatieteitä. ”Olin aina halunnut mennä kultasepänliikkeeseen töihin. Hain niin kauan kaikkiin Jyväskylän kultasepänliikkeisiin, että pääsin yhteen niistä ”, Annika kuvailee.
Annika Puro-Aho
Kauppatieteitten lisäksi Annikaopiskeli yliopistossa kiinaa. Suorittaakseen kieliopintonsa loppuun Annika lähti vaihto-opiskelijaksi Kiinan Guanzhouhun. Kiinassa asuessaan Annikan entinen esimies kultasepänliikkeestä otti häneen yhteyttä ja pyysi häntä tuomaan joitakin koruja kultasepänliikkeeseen myyntiin. Näin alkoi Annikan ura yrittäjänä.
Kaksi yritystä
Annika palasi vaihto-opinnoista Suomeen ja alkoi etsiä töitä. Korutoiminta ei ollut vielä niin suurta, että Annika olisi voinut elättää sillä itsensä. Hän pääsi levyntyöstökoneita valmistavan yrityksen laatupuolelle töihin. ”Pidin kauheasti siitä työstä. Sitten tuli kuitenkin yt-neuvottelut, ja minut irtisanottiin”, Annika kertoo. Annikalla oli toiminimi, jolla hän pyöritti Hopea-Puroa. YT-neuvottelujen yhteydessä hänelle ehdotettiinkin, että hän tekisi keskeneräiset projektit loppuun toiminimellään. Toiminimi laajennettiin korujen lisäksi kattamaan myös tuotannonkehityspuolen projektit.
”En koskaan halunnut olla yrittäjä. Siirtyminen yrittäjäksi kävi todella jouhevasti. Ensin oli irtisanominen, jonka jälkeen jäin tekemään töitä omalla toiminimellä. Yhtäkkiä minulla olikin lisää asiakkaita”, Annika jatkaa.
Annika ajatteli yrittäjyyden olevan vain välivaihe, jonka aikana hän hoitaa keskeneräiset projektit loppuun. Annika tutustui noihin aikoihin Mikko Jauhoseen, jonka kanssa hän alkoi yhdessä työskennellä tuotannonkehityspuolen projektien parissa. Yhtiökumppanin myötä tuotannonkehitys ja korut eriytettiin kahdeksi eri yritykseksi. Syntyi Tehos Oy.
Tehos Oy on ollut nyt toiminnassa viisi vuotta. Yrityksen tavoitteena on kasvattaa Suomessa toimivien yritysten kannattavuutta tehostamalla tuotantoa ja logistiikkaa. Tehos Oy:n toimisto sijaitsee Hopea-Puron tavoin Kauhavalla. Yritys toimii kuitenkin koko Suomen laajuisesti. Työtehtävät ovat yrityksen sisällä jakautuneet niin, että Annika hoitaa erityisesti tuotantopuolen työtehtäviä ja Mikko vastaa logistiikkapuolesta.
”Minä pidän paljon erilaisia koulutuksia asiakkaille. Usein siinä alussa on lyhyt teoriaosuus laatuasioista. Sitten mennään käytännössä tekemään laatuun liittyviä toimenpiteitä”, Annika selittää.
Bisnestiimistä Annika kuuli ensimmäisen kerran pari vuotta sitten. Silloin eräs toinen bisnestiimiläinen kertoi hänelle käynnissä olevista kehitysyhteistyöprojekteista maailmalla. Annika kiinnostui ja liittyi mukaan.
Annika Puro-Aho
Lähetyskenttä Kauhavalla
”Minä olen aina ajatellut, että olen lähetystyössä jotenkin mukana. Varsinaista näkyä tai kohdetta, jonne menisin ei tällä hetkellä ole”, Annika kertoo. Annika kokee, että hänen lähetyskenttänsä on tällä hetkellä Kauhavalla. Kauhavan helluntaiseurakunta tekee paljon yhteistyötä paikallisen vastaanottokeskuksen kanssa. Annika kertoo, että hän toteuttaa lähetyskäskyä muun muassa tulkkaamalla seurakunnan tilaisuuksissa.
Annika toivoo löytävänsä bisnestiimin kautta Hopea-Purolle uusia kontakteja. Kehitysyhteistyö on jo nyt osa Hopea-Puron toimintaa. HopeaPurolla on nimittäin myynnissä Mandu-korusarja, joka pitää sisällään erilaisia Nepalissa kehitysapuyhteistyönä tuotettuja koruja.
”Nepalissa on naishenkilöitä, jotka eivät pysty lähtemään kotoa, koska heillä on esimerkiksi vanhuksia tai pieniä lapsia hoidettavanaan. He voivat tehdä näitä koruja kotonaan ja ansaita sillä elantonsa”, Annika selittää
Teksti: Anna-Elisa Metsälä
Kuvat: Anna-Elisa Metsälä